Nyt on rakkauteen kuitenkin tullut ryppyjä tai yhteydet ovat muuten vaan huonot. Jaikku on ollut jo vajaan kuukauden kiukkuinen ja liikkunut todella huonosti. Kaikki kiukuttaa, mikään ei ole hyvin eikä mikään sen puoleen huvitakaan. Olenkin ollut jo pitkään ratsastamatta, koska turha sitä on lähteä kiukuttelemaan kentälle huonosti liikkuvalla hevosella. Ratsastaessa Jaikku on ollut siis todella vino ja liikkunut pohkeen takana, mitä se ei normaalisti ikinä tee. Tottakai täytyy ottaa huomioon, että Jaikku no seissyt enemmän tai vähemmän jo muutaman vuoden, mutta näin pahasti se ei ole ikinä ollut vino. Viimeinen tikki tuli silloin, kun Jaikku onnistui jotenkin pyöröitauksessa juostessaan kolauttamaan sisäpuolen (!) jalan aitaan ilman, että vauhti hiljeni tai jalat solmuuntui. Tuloksena kaksi vuotavaa haavaa polvessa.
 |
| Tätä kohti ollaan täälläkin menossa |
Jaikku on myös alkanut puremaan ja potkimaan, etenkin loimea laittaessa takajalat käyvät vähän turhankin vilkkaasti mahan alla, etenkin jos vahingossa koskee hänen ylhäisyytensä mahaan. Harjatessa saa välillä varoa hampaita ja odota vain jos saat päähäsi laittaa satulan selkään. Pyysinkin muutama viikko sitten fysioterapeutin katsomaan Jaikkua. Hän totesi, että jaloissa ei ole mitään vikaa, mutta kaula on jumissa ja selkäranka ei liiku tarpeeksi. Sain ohjeeksi hieroa kaulaa ja selkää joka toinen päivä ja joka toinen päivä pitää väliä tai käydä kävelyllä. Seuraava käynti olisi joulukuussa ja silloin toivottavasti päästään paremmin rangan kimppuun.
No nyt on muutama viikko hierottu tunnollisesti ja harrastettu kevyttä liikuntaa maastakäsin. Aloitin myös loimittamisen, ettei kylmä vedä selkää jumiin niinkuin Jaikun kanssa helposti käy. Kaulan lihaksissa ja lavoissa voi huomata muutoksen, mutta liikkuminen ja muu käytös on edelleen yhtä kamalaa. Uusi fysioterapiakäynti on sovittu 17.12, joten siihen asti katsotaan mitä saadaan aikaan. Luulisi kuitenkin, että liikkuminen olisi jo edes vähän parantunut ja yleinen kiukutus ja ahdistus vähentynyt. Tänään aloin pohtimaan kavioita. Edellisestä vuolusta on kulunut jo muutama kuukausi, mutta kaviot eivät ole kasvaneet juuri ollenkaan. Normaalisti tällä välillä kuitenkin huomaa, että kavio on kasvanut, vaikkei olisikaan liian pitkä vielä. Jaikku on myös muuttunut perästä vedettäväksi malliksi kävelylenkeillä, joten aloin miettimään voisiko vika olla kavioissa. Jos niihin sattuu niin eipä sitä varmaan kukaan halua liikkua - ainakaan yhtään enempää kuin on pakko. Miettikää nyt itsekin, jos on huonot ja puristavat kengät niin ei sitä juuri halua kävellä. Saati, että kävelisi reippaasti ja rennosti tai innostuisi peräti juoksemaan. Täytyykin nyt kokeilla josko kengitys auttaisi. Voisi taas pitää vaikka talven kengitettynä ja katsoa tuleeko käytökseen ja liikkumiseen muutosta. Mikäli ei niin vika on varmaan jossain muualla, mutta jos ongelmat vähenevät niin katsotaan kesän kengitystarvetta keväällä uudestaan.
Pitää kaivaa muutenkin kaikki Jaikun lisäravinteet taas esiin, jotta saadaan ruokinta taas samalle tasolle kuin Suomessa ollessa. Viimisen vuoden Jaikku on ollut niin hyvällä ruoalla, ettei omiin rehuihin ole juuri ollut tarvetta, mutta nyt näyttää asiat olevan vähän toisin. Jaikku nyt vaan ei tykkää siitä turvotettavasta rehusta, mitä olen koittanut sille saada syötettyä biotinin yms takia. Se säkki nyt kuitenkin pitäisi saada kulumaan loppuun, jotta voi ostaa toisenlaista ja katsoa mahtaisiko neidille maistua. Eikä näin varsojen jälkeen olisi pahitteeksi, vaikka Jaikulle tarttuisi muutama kilo lisää matkaan...
Onko muilla vinkkejä mitä voisi kokeilla vielä hieronnan, fysioterapian ja kengityksen lisäksi?
Klinikka taitaa nimittäin olla sitten se seuraava osoite
 |
| Loppuun vielä täysin aiheeseen liittymätön kuva, mutta se vaan on niin kaunis Goldi |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti