Sen jälkeen ongelmat vasta alkoivatkin, kun pystyyn nousemiseen meni tavallista kauemmin aikaa ja tissille meno ei meinannut onnistua millään. Jaloille päästyään kaikki muu sujui, paitsi imeminen (refleksi oli kyllä) ja makuulle käyminen. Tissin löytämistä piti auttaa, mutta yhtään ei silti saanut ohjata ja pullokaan ei kelvannut. Kun tissi vihdoin löytyi onnistui tyyppi rullaamaan nisän jotenkin suuhunsa niin, ettei maitoa tullut imemisestä huolimatta kunnolla. Kaiken säätämisen jälkeen ongelmaksi muodostui nukkumaan käyminen, joka ensimmäisellä kerralla hoitui kaatumalla seinää päin ja jäämällä siihen nukkumaan ja toista kertaa ei enää jaksettu vahtia, kun siitä ei meinannun tulla mitään. Tyyppi vain käveli tai joi aina kun makuulle meno ei meinannut onnistua. Välillä nojattiin otsaa äidin kylkeen kun väsyttin niin paljon, mutta etujalat eivät totellee hallitun maahan lasketumisen onnistumiseksi. Tulee tämäkin postaus aika myöhässä, mutta aina ei voi voittaa ja katsotaan jos saisin vielä tarkempaa yhteenvetoa kirjoitettua joku päivä. Tällä hetkellä vaan oppari menee blogin edelle, kun vihdoin sain siihen vauhdin päälle ja löysin kunnon lähteitä. Joten lopuksi vielä kuvia pikkuTyypistä. Ensimmäiset neljä on otettu kännykällä ensimmäisenä iltana ja loput ulkokuvat on ensimmäiseltä ulkoilukerralta kahden päivän ikäisenä.
