Oikeaan kierrokseen sujui todella hyvin ja Jaikku liikkui tosi hienosti ja teki siirtymisiäkin ihan kivasti. Ravi oli mukavan letkeää ja rentoa ja Jaikku venytti tosi hyvin eteen-alas, mikä oli tarkoituskin. Laukat nousivat maiskautuksesta ja mielestäni olosuhteisiin nähden pyörivätkin kivasti. Kentän pohja on siis haketta, jonka alla on kova hiekka, mikä tekee pohjasta vähän liukkaan, joten laukan tarkoitus oli lähinnä siirtymisten treenaaminen. Alaspäin siirtymiset oli vähän töksähtäviä, mutta niin ne on aina ollut. Vaatii vielä paljon treeniä, että saadaan lihakset siihen malliin, että Jaikku jaksaa kantaa itsensä siirtymisissä loppuun asti. Hommaa tietysti hankaloittaa se, että selästä käsin treenaaminen on hyvin rajoitettua Jaikun sairauden takia.
Jottei olisi mennyt liian helpoksi ja kivaksi niin vasen kierros aiheutti päänvaivaa senkin edestä. Jo syksyllä Jaikku ei liikkunut vasempaan hyvin ja suuttui aina jos siihen suuntaan piti mitään yrittää. Liikkeissä ei ollut mitään vikaa eli puhtaasti ja symmetrisesti se liikkui, mutta joku on pielessä. Ensinnäkin Jaikku ei halunnut kävellä metriäkään vasemmalle, vaan mieluummin juoksi jännittyneenä pää pystyssä jotain karkuun. Siinä vaiheessa kun alkoi pyytämään rennompaa ravia Jaikku päätti, että nyt riittää ja alkoi karkailla ympyrältä. Aina sen sai haettua takaisin, mutta selkeästi osoitti, että nyt ei ole kaikki hyvin. Laittaa miettimään, että onko jossain isompikin jumi tai kipu, koska en jaksa uskoa, että Jaikku olisi tehnyt sen vain kiusallaan. Toiseen suuntaan oli tosi hyvä, ihan niinkuin syksylläkin, ja toiseen ei mikään onnistu ja rentous on kaukana tekemisestä. No pitää katsoa saisiko hevosta jumpattua jotenkin ja muuttuuko liikkuminen vai pitääkö keksiä jotain muuta.
 |
| Tästä lähdettiin.. |
 |
| Tähän onneksi saatiin lopettaa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti