Praha

Vähän on aikaa Prahan reissusta kulunut ennen kuin sain tänään vihdoin siirrettyä kuvat kamerasta koneelle. Oltiin siis suomalaisen vaihtokaverin kanssa Prahassa helmikuun alussa. Lähdettiin perjantaina puolen päivän aikaan meidän asuntoautolla ajamaan kohti Prahaa. Ensimmäinen hämmästyminen tuli siinä vaiheessa kun päädyttiin Tsekin puolelle ilman, että oltiin löydetty huoltoasemaa, josta oltaisiin voitu ostaa vinjetti (siis sellanen tuulilasiin liimattava tiemaksutarra). No kurvattiin ensimmäiselle huoltoasemalle ja kriisi iski siinä vaiheessa, kun tajusin etten tiedä mikä on vinjetti englanniksi. No asia onneksi ratkesi sillä, että kukaan ei huoltoasemalla puhunut englantia, vaan pelkästään tsekkiä ja saksaa, joten saksalla mentiin. Ja joku kehtasi ala-asteella ennen kielivalintoja väittää, että saksaa ei tarvitse missään... Päästiin jatkamaan matkaa ja seuraava pysähdys tuli nopeammin kuin oli suunniteltu, koska tuulilasi meni niin likaiseksi etten meinannut auringon paisteessa nähdä mitään ja pissapojan neste oli ilmeisesti jäässä. Pysäytin auton huoltoasemalle ja vedin käsijarrun (huom!) päälle, mutta auto lähti silti liikkeelle kun olin hakemassa vessapaperia, jolla putsata tuulilasi. Siitä sitten syöksymään jarrun kimppuun ja saatiin auto pysähtymään. Mielenkiintoista oli se, että alusta oli tasainen ja käsijarru päällä ja silti päädyttiin peruuttamaan pusikkoon.

Ensimmäinen ilta Prahassa meni lähinnä ihmettelyyn. Käveltiin keskustassa ja löydettiin pieni turistikartta, jonkun kioskin ilmaisjakeluständiltä, jonka avulla sitten koitettiin seikkailla keskustassa. Tarkoituksena oli mennä leffaan yhdentoista aikaan, mutta puoli välissä matkaa todettiin, ettei jakseta kävellä sinne, valvoa paria tuntia leffassa ja kävellä takaisin autolle. Löydettiin kuitenkin kiva ravintola, jossa käytiin syömässä iltaruokaa ja viettämässä aikaa. Söin muuten yhden parhaista kasvispizzoista ikinä.

Seuraavana päivänä jatkettiin kommelluslinjalla ja saatiin sakot vielä tuntemattomasta syystä. Oltiin lähdössä tapaamaan mun tsekkiläistä kaveria, joka oli luvannut näyttää meille kaupnkia, kun pysäköinninvalvoja tuli valittamaan jotakin. Mitään en siitä tsekistä ymmärtänyt eikä valvojaa kiinnostanut se etten ymmärrä. No sakko oli vajaan kympin euroissa, joten mistään suurista summista ei ollut kyse. Siirrettiin auto sitten muutaman metrin päähän kadulle ja lähdettiin tapaamispaikalle aikataulusta myöhässä. Kierros oli mukava ja nähtiin sekä kuultiin paljon sellaista, mitä ei olisi itsekseen varmaan tullut katsottua. Kun kaverini lähti takaisin kotiinsa niin me jatkettiin erittäin kipeiden jalkojemme kanssa harhailua keskustan suuntaan ja pyörittiin vähän hukassa jonkin aikaa, mutta vihdoin päästiin sinne minne haluttiin. Käytiin ruokakaupasta eväät kotimatkaa varten ja koskaan aiemmin ei ole portaiden laskeutuminen sattunut jalkoihin niin paljon. Kaupasta selvittyämme etsittiin ruokapaikka ja päädyttiin uudestaan pizzeriaan. No eipä sitä kotona tule niin usein ulkona käytyä tai pizzaa syötyä, joten ei annettu asian haitata.

Viimeinen päivä menikin lähinnä syödessä. Lähdettiin myöhäisen aamupalan jälkeen kävelemään hetkeksi ja otettiin viimeisiä kuvia Prahasta. Tarkoituksena oli käydä syömässä KFC:ssä ja sen jälkeen aloittaa kotimatka. En ollut koskaan aiemmin käynyt kyseisessä ruokapaikassa, mutta vaikutti ihan hyvältä ja tykkäsin tilaamastani ruoasta. Istuttiin siellä hetki ja pimeäkin ehti tulla ennen kuin päästiin takaisin autolle ja aloittamaan ajaminen. Takaisin tullessa ainoa kommellus oli navigaattori, joka päätti kesken reitin lopettaa ohjaamisen, joten yhden pysähdyksen ja oikean kartan vilkaisemisen jälkeen osattiin jatkaa matkaa ja löydettiin kotiin.

Tykkäsin reissusta tosi paljon ja oli kiva saada puhua koko viikonloppu pelkästään suomea hyvällä omatunnolla. Paljon käsiteltiin vaihtoa ja miltä tuntuu lähteä kotiin. Ymmärrettiin toisiamme jotenkin tosi hyvin eikä kaverin päästäminen Suomeen tuntunut yhtään helpommalta viikonlopun jälkeen. Praha itsessään oli hieno kaupunki, mutta ei jostain syystä päässyt lempikaupunkieni listalle. En todellakaan tiedä miksi, mutta tykkään esimerkiksi Vilnasta paljon enemmän. Mutta loppuun vielä kuvia Prahasta.