Valmistumishuolia

Huoh, joskus voisi koulunkäynti olla helpompaa

Mä oon niin täynnä koko Laureaa ja valmistumista. Aina kun luulee, että vihdoin on asiat selvillä niin joku onnistuu saamaan aiemmin selvänä olleen asian mutkalle. Nyt saadaankin jännätä valmistunko joulukuussa vai vasta joskus hamassa tulevaisuudessa. Kaiken pitäisi periaatteessa olla selvää, mutta tänään on paljastunut useampia ongelmia.

Sen suuremmin yksityiskohtiin menemättä niin opinnäytetyön kanssa on ollut enemmän kuin riittävästi ongelmia. Yksi sanoo yhtä ja toinen toista ja kolma ei tiedä mistään mitään. Koita siinä sitten osata toimia oikein, jotta aikaa ei tuhlaantuisi taas johonkin turhuuksiin. Tässä on kuitenkin yritetty valmistua jo puoli vuotta, joten kärsivällisyys meinaa olla jo aika lopussa. 

Nyt illalla tuli vielä kaiken kukkuraksi sähköpostia, jossa kysyttiin olenko tietoinen, etten ole suorittanut yhtä pakollista kurssia. Muuten ihan hyvä, mutta tein sen kurssin tentin nyt syksyllä ja juttelin opettajan kanssa puhelimessa sekä tenttiä edellisenä iltana että juuri tentin alussa. Voihan toki olla ettei tentti ole mennyt läpi, mutta luulisi, että siitäkin olisi kerrottu. Saa nyt nähdä millaisen vastauksen saan huomenna, jos en ole oikeasti käynyt sitä kurssia (mitä suuresti uskallan epäillä) niin edellä on isomman luokan ongelma. Jos taas selitys löytyy jostain muualta niin saatetaan päästä helpommalla. Huominen näyttää paljon kuinka homma jatkossa tulee etenemään.

Tämä kaikki on siis tapahtunut tämän ja eilisen päivän aikana. Saa nähdä mitä loppuviikko tuo tullessaan. Valmistumispäivän pitäisi olla 18.12, joten voi tulla hieman kiire kaiken kanssa jos ongelmia ilmaantuu tätä tahtia. Kaikista muista vastoinkäymisistä en jaksa edes aloittaa, koska siitä ei tule loppua. Niistä voisi nimittäin kirjoittaa vaikka romaanin, mutta uskon, että muita ei kiinnosta ihan niin paljon, että aiheesta kannattaisi jaaritella tämän enempää. Päällimmäisenä on nyt vain toivo siitä, että valmistun ajallaan (eli siis vuoden etuajassa, mutta ei takerruta sivuseikkoihin). Onko muilla valmistuminen ollut näin hankalaa?

Opiskeleminen Itävallassa

Tuntuu ettei ole oikein mitään sanottavaa, kun mikään ei ole huvittanut viikonlopun aikana. Olen vain suurkuluttanut elokuvia Youtubessa ja turhautunut siihen, etten osaa saksaa ja päättänyt alkaa katsomaan elokuvia saksaksi. Yllättävän hyvin sekin on sujunut ja olen pystynyt seuraamaan juonta ilman sen suurempia ongelmia. Päätin kuitenkin vielä vältellä tänään aloitetun opinnäytetyön tekemistä ja kämpän perusteellista siivoamista, joten pieni syventyminen opiskeluun ulkomailla. Mutta aiheeseen.

Näkymä koulun ikkunasta

Lähdetään liikkeelle ihan alusta eli opiskelen täälläkin ammattikorkeakoulussa, Fachhochschule Oberösterreich tai Upper Austria University of Applied Sciences, kielestä riippuen. Toisin sanoen opiskelun ei tulisi erota paljoa Suomen vastaavasta, mutta koen, että eroja on vaikka kuinka paljon ja olen oppinut täällä enemmän kuin ikinä Laureassa opiskellessani. Meidän koululla on neljä toimipistettä Yläitävallassa ja omani sijaitsee Steyrissä ja on painottunut johtamiseen. Viime lukukaudella suoritin täällä kaksoistutkintoa, joka tarkoittaa sitä, että valmistun myös täältä. Opettamisessa painotetaan käytännön osaamista ja otetta työhön ja tuntuu, että opetussuunnitelma on mietitty oikeasti sen mukaan millaisia tehtäviä valmistuneet joutuvat tekemään. Täällä tutkinnon laajuus on vain 180 opintopistettä eli tasan kolme vuotta, kun se Suomessa on 210 opintopistettä ja kolme ja puoli vuotta. Täällä opiskelijat myös tietävät jo opintojensa alussa mitä kursseja he tulevat opiskelemaan eikä valinnanvapautta juuri ole. Itse olen kokenut sen hyvänä asiana, koska linjat ovat paljon erikoistuneempia niin voi jo hakuvaiheessa valita sen mielenkiintoisimman ja opiskella samojen kavereiden kanssa koko tutkinnon. Itse opiskelen siis linjalla Global Sales and Marketing, joka on koulun ainoa englanninkielinen linja ja tavallisille opiskelijoille toisen vuoden syksylukukausi sisältää pakollisen ulkomaanvaihdon. Toinen linja, jolle vaihto on pakollinen on International Logistik Management, joka opiskellaan saksaksi.

Itse pystyn puhumaan lähinnä GSM (Global Sales and Marketing) linjan puolesta, koska opiskelen sillä, joten keskitytään siihen tarkemmin. Noin 30% opiskelijoista on ulkomaalaisia, jotka suorittavat koko tutkinnon Steyrissä ja siihen päälle vielä täällä opiskelevat vaihto-opiskelijat. Minun luokallani on muutama tsekkiläinen, muutama slovakialainen, muutama unkarilainen ja yksi kanadalainen. Ylemmän amk-tutkinnon suorittajista löytyy myös ruotsalainen, latvialainen ja venäläisiä, enkä varmasti edes tunne kaikkia. Tutkinnon aikana opiskelijat käyvät lukukauden mittaisessa vaihdossa ja opiskelevat uuden kielen. Vaihtoehtoina olivat tsekki, ranska, espanja ja venäjä, mutta omalle luokalleni muodostuivat pelkästään espanjan ja venäjän ryhmät. Itsellenikin oli kaksoistutkinnon takia yksi vieras kieli pakollinen, mutta sain suoritettua sen lukemalla saksaa, koska saksa on minulle yllättäen vieras kieli.

Koulun vanha rakennus

Mitä me sitten opiskelimme viime lukukaudella? Yksi suurimmista kokonaisuuksista oli viidestä kurssista koostuva Intercultural Management kurssi, joka on yksi Steyrin ylpeyden aiheista, koska se on yksi Itävallan laajimmista ja parhaista kulttuureja käsittelevistä kursseista business-kouluissa. Siinä opiskelimme Cross-Cultural Theoryä, historiaa viimeisen 500 vuoden ajalta, liiketoimintaa joko Kiinassa tai Venäjällä (itse valitsin Kiinan), Tsekin ja Itävallan kulttuurien vertailua sekä käytännön näkemyksiä kansainväliseen kauppaan. Viimeinen osa koostui siis vierailevien luennoitsijoiden tunneista, yksi oli ollut komennuksella Intiassa, toinen työskenteli Red Bullilla ja kolmas vastasi espanjankielisestä myyntialueesta, näin esimerkiksi. Sen lisäksi pääsimme tutustumaan stregiseen suunnitteluun Introduction to Strategic Planning-kurssilla ja hajoilemaan Data Managementin tunneilla ja labroissa. Data Management oli kyllä ehdoton inhokkini ja olinkin onneni kukkuloilla kun sain tietää päässeeni kurssista läpi. Tämän lisäksi luokkalaisillani oli esimerkiksi Introduction to Organization sekä Mechatronics kurssit, joista kukaan ei tainnut tykätä. Ihan varmasti listasta puuttuu paljon kursseja, mutta ajattelin tehdä oman postauksen tarkemmin opiskelemistani kursseista.

Vielä yksi kuva maisemista uuden rakennuksen ikkunasta

Arvosteluasteikko on täällä päinvastoin kuin Suomessa ja muutenkin eroaa hiukan. Suomessa asteikko on 5-1 siten, että 5 on paras ja 1 on huonoin, ensimmäinen numero, jolla pääsee läpi. Täällä puolestaan 1 on paras ja 5 huonoin. Kokeesta vaaditaan 50% oikein, että saa vitosen, mutta hähää, sillä ei pääse vielä läpi. Eli täällä ensimmäinen numero, jolla kurssin saa suoritettua on nelonen ja sen saa siis 60% pisteistä. Eli vähän tiukempi arvostelu kuin meillä Suomessa, mutta en ole kokenut sitä kuitenkaan liian vaativaksi. Itse opinnäytetyön kanssa kamppailevana voin onneksi lohduttautua sillä, että myös itävaltalaiset joutuvat kirjoittamaan opinnäytetyön ja sen lisäksi tekemään vielä niin kutsutun Bachelor Prüfung:in eli kokeen, joka käsittää kaikki aiheet opiskeluiden ajalta. Sitä voisi siis verrata Suomen ylioppilaskirjoituksiin. Tunneilla on myös läsnäolopakko ja vähintään 80% tunneista on oltava paikalla. Läsnäoloa tarkkaillaan joka tunnilla kiertävällä nimilistalla, joka pitää allekirjoittaa. Yleensä jos joutuu olemaan jostain syystä enemmän poissa kuin 20% tunneista asia ei ole ongelma, mikäli siitä sopii etukäteen opettajan kanssa. Ylimääräiset poissaolot tulee kuitenkin korvata jollain opettajan määräämällä erittäin pätevällä tehtävällä. Näistä ei ole antaa esimerkkiä, koska onnistuin olemaan tarvittavat kerrat jokaisella kurssilla, vaikka muutamaan kertaan olisi pitänyt olla neljässä paikassa yhtä aikaa...

Uusi rakennus

Opettajat ovat 90% miehiä ja tuntuvat tietävän mitä tekevät. Kaikilla on kokemusta yritysmaailmasta ja he ovat tehneet oikeitakin töitä ennen opettajaksi siirtymistä. Kursseilla käytetään myös kohtalaisen paljon vierailevia luennoitsijoita, jotka tuovat kivasti erilaista näkökulmaa sisältöön. Opettajat myös tykkäävät kysymyksistä ja etenkin historian tunneilla on päästy mielenkiintoisiin keskusteluihinkin ja opettaja on ollut oikein tyytyväinen siitä eikä ole hoputtanut takaisin siihen mihin jäätiin. Ainoa opettaja, josta en ole täällä tykännyt on German Lower Intermediaten opettaja, joka oli mahdottoman tylsä ja tympeä. Data Management oli myös tylsää, mutta väittäisin sen johtuvan ennemmin aiheesta kuin opettajasta.

Ryhmätyön tekemistä Conflict Managementin seminaarissa

Täällä on myös erilaisia tapoja järjestää kursseja. Ehkä kaikista selkeimpänä se, että lauantait koulussa eivät ole mitenkään harvinaisia. Esimerkiksi viime marraskuussa minulla oli vain yksi vapaa lauantai koko kuun aikana. Seminaarit ovat parhaita kursseja silloin, kun haluaa päästä helpolla. Seminaari kestää yleensä muutaman päivän ja silloin on opetusta aamusta iltaan, mutta tunneilla saa/joutuu osallistumaan paljon. Seminaari voi olla esimerkiksi maanantaista keskiviikkoon tai vielä yleisempi perjantai ja lauantai. Block-kurssit ovat seminaarin tyyppisiä, mutta seminaareja on vain lukukauden aikana useampi. Blokkeja voi siis olla yhteen kurssiin esimerkiksi viisi, kun taas seminaari kurssi on vain yhden kerran ja se on sillä hoidettu. Tietenkin täältä löytyy myös normaaleja luentoja ja harjoitustunteja ja ihan tavallista koulua, mutta etenkin seminaarit olivat kesälukukauden juttu kun valitsin kursseja. Mottona oli siis päästä mahdollisimman helpolla ja jos vaihtoehtoja on 4 opintopistettä ja tunti joka ikinen viikko tai 2 opintopistettä ja koulua kahtena päivänä niin ei tarvitse kauaa miettiä kumpia kursseja haluaa ottaa.

Onko vielä jotain mitä haluatte tietää?